Karthago on tuhottava

Luen paljon kirjoja ja (koska olen historiahullu) pidän historiallisista romaaneista. Minulle riittää jo sekin, että romaani sijoittuu menneeseen aikaan, mutta jos kirjailija on vieläpä ujuttanut mukaan vankkaa faktatietoa niin aina vain parempi. On kätevää nauttia juonikoukeroista ja saada samalla ihan oikeaa tietoa historian kulusta. Viihdyttävää ja hyödyllistä!
  Eilen sain luettua Jukka M.Heikkilän Karthagon, joka sijoittuu ensimmäiseen puunilaissotaan, (tarkemmin vuoteen 256 eaa), jolloin Rooma ja Karthago sotivat toisiaan vastaan. Päähenkilönä ja kertojana toimii palkkasoturi Ksanthippos Lakonialainen, joka pestautuu Karthagon palvelukseen.
 En kerro juonesta sen enempää, mutta moni varmaan tietää, kumpi edellä mainituista valtiomahdeista lopulta voitti ja kumpi pyyhkäistiin kartalta. Kirja ei todellakaan ole pelkkää sotaa, vaan mukaan mahtuu myös juonittelua ja romantiikkaakin. Suosittelen kaikille historiasta kiinnostuneille!

heikkila-jukka-m-karthago.jpg (235×333)



By the way, tässä muutama muu hyvä historiallinen (ja vähemmän historiallinen) romaani:

-Johanne Hildebrandt: Valhalan tarinoita-trilogia (kirjat Freija, Idun ja Saaga)
  --> todella mielenkiintoinen tarina, joka sijoittuu muinaisskandinaviaan ja pohjautuu vanhoihin myytteihin. Juoni on aivan älyttömän mukaansa tempaiseva, kirjat on pakko lukea kerralla! Sisältää riimuja, loitsuja, uhrimenoja, sotimista, jumalten palvontaa yms. ja päähenkilöinä ovat muun muuassa Freija ja Tor, jotka tunnetaan paremmin muinaisskandinaavisina jumalina.

-Mika Waltari: Sinuhe Egyptiläinen
  --> Tarvitseeko perusteluja?

-Carita Forsgren: Kolmen kuun kuningatar
  --> Kirja kertoo Kaariina Maununtyttärestä ja siitä, miten hänestä tuli Ruotsin kuningatar.

-Ildefondo Falcones: Meren katedraali
 --> sijoittuu keskiaikaiseen Barcelonaan ja kertoo köyhästä maaorjan pojasta Arnausta. Kirja kuvaa hyvin keskiaikaista yhteiskuntaa epäoikeudenmukaisuuksineen ja kaksinaismoraalismineen.

-Fania Fenelon: Auchwitzin tyttöorkesteri
 --> Todella rankka kirja, en suosittele herkille! Kertoo nimensä mukaisesti Auchwitzin keskitysleiristä ja siellä olleesta tyttöorkesterista. Kirja vahvistaa latinalaisen sanonnan Homo homini lupus est: Ihminen on ihmiselle susi.

Kommentit