The Forest Whispers My Name



Toissa päivänä menin sisareni ja koirieni kanssa lähimetsään kävelylle. Metsään astuessani tuntui siltä kuin olisin saapunut lumiseen taikamaahan. Paikkaan, jossa ajalla ei ole merkitystä ja jossa kaikkialla kuiskii hiljaisuus. 
  Muistan, kuinka leikimme pikkuveljeni kanssa metsässä ollessamme lapsia. Meidän ei koskaan tarvinnut pelätä eksyvämme, sillä tunsimme metsän hyvin. Tiesimme, missä oli parhaat majapaikat ja missä oli se lähde, josta sai raikasta vettä. Metsä oli meidän leikkipuistomme. Paikka, missä olimme mitä tahansa halusimmekaan olla.
  Leikki-iän ohitettuani metsä ei menettänyt paikkaa sydämessäni. Se on edelleen minulle rauhan tyyssija, jossa voin unohtaa elämän hektisyyden sekä murheeni ja vain kuunnella hiljaisuutta ja tuntea metsän raikkaan ja puhtaan tuoksun. Maata sammalmättäällä tai lumihangella ja katsella, kuinka tuuli liikuttaa korkeiden puiden latvoja. Hengittää hiljaa metsän kanssa.




Nukkuu korpi, ja nyt, aatoksissain minä matkaa teen
Yli metsien, uinuvan veen
Kuutar taivaan, yön valaisee
Maalaa maiseman, pohjoisen siimeksen





Unta onko tää, 
Vai kuolema jossa palata sinne saan missä
hiillos jo luovuttaa lumen alla
Kun astun maailmaan, erämaan aikaan





Ensilumi satoi kahdesti
Maalasi sieluni taulun






Tää jylhä kauneus ja ääretön yksinäisyys
Lapsuuteni metsän, taivaan
Kaikuu se haikeus halki tän matkan
Aamun tullen yö tarinansa kertoo
Jylhä on kauneus ja ääretön yksinäisyyteni
Sitä henkeensä halajaa
Kehtoni hauta, hautani paikka
Erämaan viimeinen on





Minne katosivat muut
Suon noidat, neidontornit
Ja varjoissa havisevat puut
Kielon istutin ikihankeen
Ja hiljaisuuden tultua luotin tulevaan





Ensilumi satoi kahdesti
Maalasi sieluni taulun





Tää jylhä kauneus ja ääretön yksinäisyys
Lapsuuteni metsän, taivaan
Kaikuu se haikeus halki tän matkan
Aamun tullen yö tarinansa kertoo
Jylhä on kauneus ja ääretön yksinäisyyteni
Sitä henkeensä halajaa
Kehtoni hauta, hautani paikka
Erämaan viimeinen on


(Song "Erämaan Viimeinen" by Nightwish)







They say that things just cannot grow
Beneath the winter snow
Or so I had been told








English translation:


Last Friday I went to walk in the forest with my sister and my dogs. When I entered the forest it felt like I had arrived in a snowy land of magic. In a place where time has no meaning and where the silence whispers.
  I recall how I played in the forest with my little brother when we were children. We always knew how to get back home, we knew the forest so well. We knew where was the best places for building a hut or where was the spring were you could get fresh water. The forest was our playground, the place where we could be whatever we wanted to be.
  Still the forest has a special place in my heart. It's the place of tranquility, the place where I can forget the hectic life and my sorrows and feel the fresh and pure scent of the forest. Lie on the moss or snow and watch how the wind moves the trees. Breath silently with the forest.

Kommentit

  1. Upeita kuvia! Voin täysin yhtyä sanoihisi :) Itse rakastan myös metsää, varsinkin vanhempieni luona olevaa, jossa veljeni kanssa leikimme päivät pitkä <3 Se on paikka, jossa voi vain huokaista luonnon kauneudelle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Minulla oli jo ikävä tätä metsää, ihana oli päästä sinne pitkästä aikaa. :) Pitää nyt lomalla käydä metsäkävelyillä mahdollisimman usein, Italiassa ei sitten ole mahdollisuutta niin vain päästä metsään.. :P

      Poista

Lähetä kommentti